Ahvenanmaa ja tarkemmin ottaen saaren pohjoisosa Geta on erittäin hyvä kiipeilyalue. Getalta löytyy useita erityylisiä sektoreita hienolla kivenlaadulla. Eräskin Ben Moon on ilmeisesti käynyt useaan otteeseen availemassa ongelmia punaiselle graniitille.
Yövyimme Soltunan pienissä mökeissä, joissa oli vain sängyt. Paikassa oli erikseen keittiörakennus, saunat, kahvilaravintola ja kiva kyläkauppa lähistöllä. Yöpyminen oli halpaa ja Soltunasta on hyvät yhteydet pelipaikoille.
Ensimmäisenä päivänä taivalsimme Grottanille jonne on pari kilsaa kävelyä Soltunasta. Pysähdyimme ensiksi Geta life - sektorille,
jossa toppasin vajaan kymmenen yrkän jälkeen Voodoon 7A. Olin aika äimänä kun könysin toppiin. Reitissä on muutama timakka kattomuuvi ja helpohko lopetus. Salla teki menestyksekkäästi viereisen nimettömän 6B+ (6A+ ehkä lähempänä) reitin muuvit, mutta sendi jäi ensi kertaan. Grottanilla tyypillistä oli teräväreunainen kivi, joka helteessä söi sormenpäät hyvin nopeasti. Monet kivet ovat hauskasti kerrostunutta graniittia kuten kuvasta näkyy, alueelta löytyy runsaasti hänkkejä ongelmia. Harmillisesti monelta ongelmalta puuttuu nimi 27cragsissa. Kävimme vielä hieman temuamassa Hammas ja Yks kivi sektoreilla, joissa Salla kiipesi pari topoamatonta verttiongelmaa.
Toisenä päivänä satoi vielä aamulla, ja teimme päiväretken Maarianhaminaan. Illalla uskoimme väärää huonoa sääennustetta emmekä uskaltaneet kuin läheiselle 20 cent kivelle. Itselläni oli sormenpäät aika hellänä ja säästelin niitä tuleville päiville, mutta Salla joutui helpompien puutteessa projektoimaan 6C tasoista reittiä:
Reitin alun hänkkimuuvit tais kaikki lopulta onnistua, varsin hyvä suoritus siis. Illalla vedettiin vierä kierros minigolfia.
Kolmantena päivänä vuorossa oli Kasviken. Hieno ja kompakti alue lyhyellä lähestymisellä ja paljon Grottania pehmeämmällä kivenlaadulla. Täällä saatiin molemmat kiivettyä vaikka mitä. Listataanpa toppauksia kuvien kera.
Salla lämppää Warm up wallilla nimetöntä ongelmaa #1 (4). Taisi olla reilusti nelosta tiukempi.
Seuraavat kome kuvaa näyttävät lähes kaiken oleellisen Nimettömän #7 (6A) muuveista. Toppaus oli vielä mukavan slouppia.
Itse sain kolmannella yrkällä vedettyä Mundo Ganjan (~6C) Dodo sektorilla. Oli kyllä helposti hienoimpia hänkkipätkiä mitä olen kiivennyt. Ekassa kuvassa lähdössä kruksimuuvi, oikean käden veto huonohkoon pintsiin lipalla. Huomatkaa myös aika sävy sävyyn oleva värimaailma kengissä ja vaatteissa :D
Pussipastat maistuivat Trangioista
Salla yrkkäili samalla Dodo sektorilla kahta hauskaa aretea, joista Nimettömän #4 (6A) muuvit meni kaikki ihan toppausta lukuunottamatta:
Myös ongelma numero #16 näki kunnon yrkkiä, jotka eteni lähes areten horisontaaliselle osalle. Oli kyllä aika laadukkaan oloinen, hieman hänkki slouppiongelma:
Päivän päätteksi käytiin Game Over kivellä työstämässä Mun beta on alphaa (6B+) kanttia. Itselläni oli lähetys lähellä, mutta puristus ei ihan riittänyt toppiin asti. Tämän reitin viereen toiselle kantille avasimme hienon Juolukka ~6A+ reitin, jonka Hanna taisi ensinousta ja Salla ja minä toistimme ja ...kolmansimme? Reitissä on kunnon napakka istumälähtö saiderista ja sitten herkistelyä pienillä jalkaotteilla kanttia myöten ylös.
Kolmas kiipeilypäivä takana ja teippisaldo:
Viimeisenä päivänä kiipeilimme vielä Grottanilla, ja patikoimme Getan pohjoisosaan Fågelbergetille. Fågelille kävelee noin tunnin Soltunasta. Fågelilla ei taidettu juuri kiivetä mitään, mutta maisemat olivat sitäkin komeampia ns. "chillailuun":
Grottanilla käytin kaiken energiani Hampaan (7A+) projektointiin. Oikeat betat löytyi porukalla ja sain kaikki muuvit tehtyä. Ehkä yksi tai kaksi sessiota lisää olisi ainoastaan tarvittu toppaamiseen. Reitin puolessa välissä on erittäin herkkä oikean jalan huukin asettelu vaikeassa asennossa, tähän stoppasivat sendiyrkät tällä kertaa. Kuvassa seuraava muuvi on oikean käden veto katon keskellä olevaan otteeseen, ja tämän jälkeen huukin asettelu ja vasemman käden veto saideriin.
Salla työsti vielä kaikilla viimeisillä voimillaan Jotain dullattavaa (6B), joka on selvä tikki seuraavalle reissulle. Reitti tekee alkuun poikkarin lipan alla, tähän päälle tiukempia hänkkimuuveja ja lopuksi helppo mutta korkea toppaus 6-7 metriin. Tässäpä beetat kruksiosuuteen:
Hieno reissu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti